perjantai 15. tammikuuta 2016

Huonoja uutisia sairaalasta

Koska äiti saa olla surullinen?
Illalla kun kaikki nukkuu, vessan peilin eteen laahustaa väsynyt, kalpea ja ryppyinen äiti. Äiti, pää täynnä murheita, enemmän kuin sinne mahtuukaan.

Koko päivän äiti on ollut iloinen. Tuohunnut ihanan tytön kanssa, leikkinyt, nauranut ja höpsötellyt. Nauttinut rakkaan tytön seurasta, leiponut yhdessä ja käynyt pulkkamäessä. Lohduttanut monta kertaa, kuivannut kyyneleet, kantanut ja laulanut pienen uneen.

Mutta kun muut nukkuu, se iskee, kuolemanpelko. Taas. Neljä kuukauta keuhkoembolian jälkeen. Sain puhelun sairaalasta, tukos riski on suuri myös nyt. Lääkitys on päällä ja arvot on jopa huonommat. 

Ei. Mä odotin ja toivoin hyviä uutisia. Haaveet taas kaatui. Mä olin niin siinä uskossa, että saan ns. puhtaat paperit.  Mutta ei. Kuka kuivaa äidin kyyneleet?

5 kommenttia:

  1. Voi ei! :( Voimia sinulle kovasti!!! <3 Voisiko lääkitystä muuttaa, että arvot parantuisivat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkärin mukaan asialle ei voi nyt tehdä mitään. Lääkitys oli tarkoitus lopettaa maaliskuussa, mutta näyttää siltä että jää loppuelämäksi.

      Poista
  2. Voi tsemppiä!!♡ Voin vain kuvitella miltä tuntuu... Toivon sydämestäni että kaikki kääntyy vielä parhain päin!♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Päivä kerrallaan tässä nyt koitetaan elellä..

      Poista