torstai 27. elokuuta 2015

Tutista luopuminen lempeästi

Etsin pitkään vinkkejä miten luopua tutista lempeästi. Noudatan paljolti kiintymysvanhemmuuden periaatteita ja mietin miten tutista luovuttaisiin niin. Välillä pohdin onko se mahdollista, mutta kyllähän se on. Tietoa tai kokemuksia aihesta löytyy vähän. Niinpä pohdin ja pohdin asiaa ja päädyin tässä kertomaani ratkaisuun.

Meidän tyttö oli ensimmäisen vuoden ihan tissitakiainen.  Hän halusi rintaa usein ja saikin. Noin puoli vuotiaana hän alkoi käyttämään tuttia ja yhden vuoden jälkeen tutista tuli tärkeä.  Tytön olo on ollut huono n.10kk iästä 1v8kk ikään asti. Tutti oli silloin kovasti käytössä. Tietysti, kun se helpotti oloa. Kesällä kun vointi saatiin paremmaksi, rajoitettiin tutin käyttöä uniajoille. Se sujui hyvin. Tyttö oppi nopeasti että tuttia käytetään vain nukahtamiseen.

Pari viikkoa sitten tytölle tuli nuha eikä tutin imeminen onnistunut. Tyttöä vähän ärsytti se. Minä näin tilaisuuden tulleen ja leikkasin tutista pienen palan. Tyttö ehdotti tuttiin teippiä ja että ostettaisiin uusi. Mitään itkuja ei kuitenkaan tullut. Liekkö johtunut siitä ettei pariin päivään imeminen ollut muutenkaan sujunut kuin yleensä. Ensimmäinen viikko sujui hyvin, tyttö nukahti unille tyytyväisenä, vaikka se välillä kestikin vähän kauemmin.  Ja heräsi aamulla aiemmin kuin ennen, noin viikon herättiin 6 ja 7 välillä. Nyt ollaan taas palattu normaaliin klo.8 herätykseen. Vähensin tutista aina parin päivän jälkeen vähän.
Nyt toisella viikolla muutamana kertana neiti on protestoinut unille menoa. Mitään isoja itkuja liittyen tuttiin ei ole tullut. Välillä unille käydessä tyttö on vähän harmistunut, mutta syli on rauhoittanut tytön. Hän onkin nyt halunut nukahtaa useammin syliin, ja se tietysti hänelle sallitaan. Unille ei enää aina mennä mielellään, niin kuin ennen kun tiesi että tutti odottaa. Mutta kivoilla kirjoilla, äidin sylillä ja unipupulla olen useimmiten saanut neidin mielellään sänkyyn ja unille. Meidän tyttö on erittäin ihanan tempperamenttinen ja tietää mitä tahtoo ja kertoo sen. Onneksi minä osaa käsitellä häntä hyvin ja tiedän mistä narusta vetää.

Tuohon taaperon nukuttamiseen haluaisin vielä kertoa oman mielipiteeni. Mä en ymmärrä miksi lapsen pitäisi nukahtaa yksin? Minne vahnemmilla on niin kiire ettei voi tarjota läheisyyttä silloin kun lapsi sitä useimmiten eniten haluaa? Ei kai minnekään, tai en ainakaan keksi tärkeämpää puuhaa. Lapset useimmiten nukahtaa parhaiten kun nukuttaja on rauhallinen ja levollinen, lapsi kyllä huomaa jos kaikki ajatukset on tulevissa telkkariohjelmissa tai äiti miettii, nukahtais jo, niin pääsisin siivoamaan. Kyllä ne ohjelmat voi kattoa myöhemminkin ja siivota voi huomennakin.

Nyt meilä asustelee tyttö joka ei käytä enää tuttia. Tuntuu aika uskomattomalta, kun vielä hetki sitten tutti oli jatkuvasti suussa. Ja tärkeintä että pikku neiti ei joutunut pahemmin itkeskelemään. Tuttia ei enää ole ja äsken nukutin hyväntuulisen tytön päiväunille, neiti vaan kikatteli ja luetteli muumihahmojen nimiä.



2 kommenttia:

  1. Meillä nukutetaan kanssa 1v3kk vieressä pötköttelemällä. Tutista luopui itse kun teki hampaita kipeästi eikä vaan yksinkertaisesti suostunut tuttia suuhunsa laittamaan.

    Meidän esikoinen on jo isompi, tosin aina toinen vanhemmista hänellekin lukee sadun, vaikka on jo koululainen.

    Isossa perheessä jossa lapsia useampia, tai jos vaikka vanhempi on yksin, on minusta luonnollista että nukuttamiseen ei ole mahdollisuuksia käyttää yhtä paljon aikaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista!

    Teilläpä kävi helposti tutista luopuminen! Oikeen ihanne että luopuu itse.

    Niin tietysti kuviot on erilaiset kun on useampi lapsi. Meillä nukutettiin yhdessä vaihessa yhdessä tyttö, oli vaan niin ihanaa pötkötellä yhdessä. Nykyisin mies yleensä remppaa kun minä nukutan.

    VastaaPoista