perjantai 26. helmikuuta 2016

Hei me viihdytään puistossa!

Leikkipuisto, sinne ei tarvitse harjata hiuksia, pipo vaan päähän. Ei tarvitse sipaista edes puuteria naamaan, ei kukaan välitä siitä miltä näytät. Toppahousut ja toppatakki ja niiden alla tietysti vanhat kulahtaneet leggingsit ja joku epämääräinen paita, ah niin mukavaa.  Leikkipuistoon voit mennä milloin haluat, ei aikatauluja eikä kiirettä pukiessa. Puisto on lähellä, kotiin voi lähteä kun siltä tuntuu ja sinne pääsee nopeasti. Eväät on myös helppo ottaa mukaan, jos sellaisia tarvitsee. 

Vaikka puistossa ei olisi muita, siellä keksii aina tekemistä.  Äidit ja lapset viihtyy, molemmat saa raitista ilmaa ja liikuntaa. Ja kun puistossa on muita, saa lapsi leikkiseuraa ja äiti jutteluseuraa. Niin tietysti jos haluaa, leikkipuistossa on sekin hyvä puoli ettei kenellekään ole pakko puhua jos ei huvita. Leikkipuistossa saa olla juuri sellainen kun on. Saat olla väsynyt, leikkisä tai hiljainen. Saat kiljua ja juosta! Voit vetäytyä ihmettelemään lumihiutaleita, voit kokeilla rajojasi kiipeilytelineessä.


Ehkä huomasit jo, viihdymme leikkipuistossa. Minusta on ihanaa kun ei tarvitse mietttiä yhtään vaatteita tai laittaa hiuksia. Ja mukavissa vaatteissa on niin ihanaa! Aina kun lähtee jonnekin muualle, pitää kuitenkin vähän edes miettiä mitä pukee ja laittaa edes nuttura päähän. Meidän lähipuistossa käy mukavia tavallisia ihmisiä, äitejä jotka istuu hiekkalaatikolla ja äitejä jotka kertoo kuinka ovat väsyneitä valvomisesta. Äitejä, jotka ovat juuri sellaisia kuin ovat. Tykkään heidän seurastaan. Leikkipuistossa saa vertaistukea, seuraa, hauskoja leikkihetkiä, ulkoilua, liikuntaa ja usein myös vinkkejä ja uusia näkökulmia.  Me ollaan ulkoiltu nyt talvella paljon muualla kuin puistossa, mutta nyt kahden viikon aikana ollaan taas puistoiltu enempi. Ja meillä on ollut kivaa , kivaa on kyllä yleensä ulkona muutenkin. Me käydään myös ainakin kerran viikossa harrastuksissa, muskarissa ja kerhoissa. Niissäkin on kivaa, erityisesti tytöllä. Leikkipuistossa on vaan jotenkin niin helppoa ja siksi erityisen mukavaa.

torstai 18. helmikuuta 2016

Päivän ruuat

Täällä olisi tavoitteissa saada lisää painoa. Ihan pelkkää pitsaa ja karkkia en halua syödä, karkeista en tykkää edes, niin koitan syödä enemmän ja säännöllisesti. Kaikki herkut on sallittuja, mutta makeasta en oikeen välitä, suolaiset herkut kyllä maistuu. Jäätelö sentään maistuu aina. Minun syömisisessä ongelma on ehkäpä ollut liian vähäinen syöminen. Aamupalan olen aina syönyt hyvin,  edellispäivän ruokaa on usein jäänyt vain tytölle, joten lounasaikaan usein söin vain leipää. Nyt koitan syödä kunnon ruuan myös lounaalla. Välipala maistuu aina, koitan syödä enemmän. Päivällisaikaan minä ja tyttö usein syödään pitkään ja paljon.  Usein napataan pieni välipala vielä ennen iltapalaa, omena tai porkkana. Iltapalaksi syö usein leipiä, rahkaa ja hedelmiä. Iltapalaa syön usein pitkin iltaa. En suunnittele syömisiäni etukäteen ja usein syön mitä löytyy tai tekee mieli.
Tänään syömiset näytti tältä,

AAMUPALA, juomana vesi, ruispaahtoleipää, juustoa, tomaattia ja raejuustoa, jugurttia, mysliä ja hedelmiä

LOUNAS, juomana piimä, kirjolohikiusaus, parsaa, tomaattia, kurkkua ja raejuustoa. Usein myös leipää, mutta nyt ei maistunut.

VÄLIPALA, juomana vesi, banaani-luumu-jugurtti-punaherukka smoothie, happareita ja juustoa lämmitettyinä.

PÄIVÄLLINEN, juomana maito, kanaa, riisiä, punajuurta ja porkkanaraastetta, kolme ruisleipää(juusto/paprika) ja kipollinen puolukoita.

ILTAPALA, juomana vesi ja maito,  rahkaa, päärynää, ruispaahtoleipää, juustoa, kurkkua ja paprikaa, manteleita ja omena. Niin ja mies tyrkkäsi käteeni keksin, jonka mussutin.

Kaikki vinkit ja neuvot tervetulleita!


sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Mitä kuuluu?


Noniin, kuten arvelinkin, täällä on vietetty hiljaiseloa. 
Syy on kyllä aivan eri kuin alunperin. Työt eivät alkaneet vielä.  Ja oikeastaan olen siitä helpottunut. Arki jatkuu nyt samana kuin ennenkin, aloittelemme harrastukset ja ulkoilemme paljon. Koitan saada myös tehtyä pihahommia ja muita hommia. Nautin perusarjesta ja toivon että elämämme olisi nyt tasaista.

Odotan jo kovasti kevättä. Ollaan kyllä nytkin ulkoiltu pari kertaa päivässä, mutta odotan aikaa kun päästään kunnolla leikkipuistoihin, pyöräilemään ja omalle pihalle hiekkalaatikolle. Vaikka nyt oli taas ihan kivaa iun tuli lunta ja pääsi pulkkamäkeen ja lumilinnan rakenteluhommiin.





Olen aloittanut pienen kuntorempan. Tarkoitus on saada lisää painoa, jotenka lihasten kasvatus on meneillään. Saa nähdä miten käy, voi olla etten saa aikaiseksi mitään, mutta kokeillaan nyt. Itse en pahemmin ymmärrä näistä painonnosto asioista mitään, mutta eiköhän nämä tästä selkene. Meillä on alakerrassa tekeillä pieni kuntosali ja sielä olenkin nyt aloitellut nämä salitouhut. Olen koittanut myös syödä nyt enemmän, jotta se paino nousisi ja rahka alkaa kyllä tulemaan korvista ulos. Olen aina syönyt säännöllisesti, monipuolisesti ja aika terveellisesti, mutta ehkä kuitenkin liian vähän proteiinia ja rasvaa. Ja välillä minua vaivaa nykyisin ruokahaluttomuus,  taitaa johtua lääkityksestä. Toisinaan myös nykyisin unohdan syödä, tyttö pitää niin kiireisenä.

Tyttö voi vaihtelevasti, labra käynti on taas edessä parin viikon päästä. Hän on kasvanut paljon viime aikoina, kaikki vaatteet on jäänyt pieniksi. Pituutta on jo ainakin 95cm. Tyttö on mahdoton höpöttäjä, hän puhuu koko ajan ja paljon. Lauseet on pitkiä ja hän osaa hassutella paljon. Neiti on erittäin kiinnostunut numeroista ja kirjaimista, ja tunnistaa niitä jo paljon.  Väritkin osaa lähes kaikki. Lempparitouhuja tällä hetkellä on palapelit ja maalaaminen. Meidän 2v tekee 60 palan palapelejä. Tyttö nukkuu taas säännöllisesti päikkärit  ja syö hyvin. Omaa tahtoa löytyy paljon. Ja minä ite kausi on alkamaisillaan. Tällä hetkellä on kova kyselykausi menossa, kaikki ja vähän päälle pitää saada tietää. Isistä on tullut erittäin suosittu! Jes! Tätä mä olen odottanut, ja on ihanaa kun isi kelpaa leikkeihin ja muuhunkin. Meidän neiti leikkii lähes koko ajan mielikuvitusleikkejä ja onkin usein aivan joku muu kuin hän itse ja näkee ja keksii kaikenlaisia juttuja.

Meidän viikonloppu oli ihana. Lauantaina oltiin ystävänpäivä tapahtumassa ja sunnuntaina ulkoiltiin oikeen kunnolla koko perhe. Ystävänpäiväherkkuina meillä oli lettuja. Me ollaan niin tyytyväisiä kun saadaan nauttia perus arjesta, viettää aikaa yhdessä, rauhassa ja leppoisasti.


tiistai 9. helmikuuta 2016

Tytön huone, jatkuva muutos.

Tytön huone on viime kuukausina muuttunut monta kertaa. Marraskuussa neidin synttäreiden aikaan huoneeseen tuli pikkukeittiö ja sen jälkeen huone näytti tältä:





Tämä järjestys ei kuitenkaan miellyttänyt minua, joten ennen joulua veivasin tavarat uusille paikoille. Sen jälkeen huone näytti tältä:





Ylläolevasta tykkäsin, mutta sitten päätin siirtää tytön pinnasängyn pois meidän makkarista ja tilalle vei tietysti tuon isojen tyttöjen sängyn. Tyttö nukkuu tyytyväisenä meidän (ei se mikään meidän makkari ole, se on koko perheen) makkarissa ja mikään kiire meillä ei ole siirtää tyttöä nukkumaan toiseen huoneeseen.  Tuo sänky oli ihan turhaan tuolla neidin huoneessa ja nyt meillä on selkeästi leikkihuone ja huone missä nukutaan. Erittäin toimiva ratkaisu. Ja tällä hetkellä näyttää siis tältä:







maanantai 25. tammikuuta 2016

Miksi ei alle 3vuotiasta päiväkotiin?

♥Tiedän minkälaista päiväkodissa on. 

♥Alle 3vuotiaalle ei ole hyväksi iso ryhmä. 

♥Siirtyminen liian aikaisin isoon ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä.

♥Iso ryhmä ON 12 lasta, mikä monessa pienten ryhmässä on. 

♥Alle 3vuotiaalle sopiva ryhmäkoko on muutama lapsi.

♥Jatkuva melu haittaa aivojen kehitystä.

♥Liian iso ryhmä lietsoo aggressiota.

♥Liian varhaiset ryhmäkokemukset voivat vahingoittaa lapsen stressinsietokykyä.

♥Pienet ei osaa pitää puoliaan.

♥Olisiko lapsellekin mukavampi tulla ymmärretyksi täysin? Ei vieras hoitaja ymmärrä kaikkea, kun puhe ei vielä ole kehittynyt ihan täysin. 

♥Lapsi joutuu kilpailemaan huomiosta.

♥Usein koti on paras paikka pienelle.

♥Pienet lapset ei kaipaa niin paljon virikkeitä kuin aikuiset luulee. Pienet lapset kaipaa syliä ja läsnä oloa. Toki touhua, mutta jokainen vanhempikin osaa halutessaan järjestää tarvittavat aktiviteetit.

♥Voisiko tärkeysjärjestyksen miettiä uudelleen? Onko tärkeää merkkivaatteet vai aika lapsen kanssa? Onko nyt pakko matkustella ja käydä kynsihuolloissa vai voisiko nämäkin rahat käyttää siihen, että pitäisi lapsen mahdollisimman pitkään kotona.

♥Kaikki ei viihdy kotona, mutta onko tärkeämpää äidin viihtyminen vai lapsen hyvinvointi. Äidin jaksamista voi tukea monin keinoin. Arjestakin saa viihtyisän kun jaksaa panostaa. Voisiko iltaisin käydä harrastuksissa kun mies on kotona? Tai tavata ystäviä? Käydä yhdessä päivisin perhekerhoissa? Harrastaa tai opiskella kun lapsi nukkuu?

♥Lapsi on vain kerran pieni. Sinä ehdit vielä tehdä töitä monen monta vuotta, mutta lapsuutta et saa takaisin.

♥Nauti, älä stressaa.

♥Tarkoitus ei ole syyllistää ketään. Muistuttaisin vain että vaihtoehtoja on, ainakin kun antaa niille mahdollisuuden. Mä en vaihtaisi päivääkään pois tästä ajasta mitä olen saanut olla tytön kanssa kotona. Mä olen nauttinut niin paljon ja mä olen nähnyt tyytyväisen tytön, joka maalaa äidin kanssa viidettä teosta ja nukahtaa äidin syliin päikkäreillä. Kiitos kun kukaan tai mikään ei ole pakottanut viemään lastani hoitoon.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Huonoja uutisia sairaalasta

Koska äiti saa olla surullinen?
Illalla kun kaikki nukkuu, vessan peilin eteen laahustaa väsynyt, kalpea ja ryppyinen äiti. Äiti, pää täynnä murheita, enemmän kuin sinne mahtuukaan.

Koko päivän äiti on ollut iloinen. Tuohunnut ihanan tytön kanssa, leikkinyt, nauranut ja höpsötellyt. Nauttinut rakkaan tytön seurasta, leiponut yhdessä ja käynyt pulkkamäessä. Lohduttanut monta kertaa, kuivannut kyyneleet, kantanut ja laulanut pienen uneen.

Mutta kun muut nukkuu, se iskee, kuolemanpelko. Taas. Neljä kuukauta keuhkoembolian jälkeen. Sain puhelun sairaalasta, tukos riski on suuri myös nyt. Lääkitys on päällä ja arvot on jopa huonommat. 

Ei. Mä odotin ja toivoin hyviä uutisia. Haaveet taas kaatui. Mä olin niin siinä uskossa, että saan ns. puhtaat paperit.  Mutta ei. Kuka kuivaa äidin kyyneleet?

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Meidän päivä

7.30 Herään.

8.30 Tyttö herää. Pusutellaan sängyssä. Noustaan, tytölle aamulääke ja vettä. Tytölle aamupesut ja vaatteet päälle.

9.15 Aamupalalle. Tiskienlaittoa, pöytien pyyhintä, sängyn petaus. Hampaiden pesut ja äidille vaatteet niskaan ja tukka... noh kyllähän tuo mukana roikkuu.

10.00 Hetki dubloleikkiä yhdessä.

10.20 Ulos. Tyttö pääsi hiihtämään ensimmäistä kertaa ja hyvin sujui.


11.00 Sisälle

11.15 Leikitään Malttia ja Valttia

11.40 Lounas, eilistä kalakeittoa, näkläriä ja omenaa. Taas tiskit ja pöydät. Ja pikainen imurointi.

12.30 Leikitään ja leivotaan sämpylöitä yhdessä.


13.00 Valitaan päikkäri sadut ja mennään sänkyyn. Luetaan ja lauletaan, tyttö nukahtaa vasta juuri ennen kahta.

14-15 Päiväunet. Äiti syö palan tummaa sulkaata ja istuu hetken sohvalla. Kerää tavaroita pois. Tekee sitten sämpylät loppuun, päivällisen ja salaatin. Teen jutut loppuun neiti sylissä.


15.00 Tyttö herää ja haluaa heti välipalaa. Syödään kuumia sämpylöitä ja porkkanaa yhdessä.


15.30 Leikitään pikkukissoilla ja pikkumuumeilla.


16.00 Lähdetään ulos. Vedetään nukkea pulkassa ja juostaan ympäri pihaa. Tyttökin innostuu kipittämään. Tutkitaan jälkiä ja etsitään Malttia.

17 Tullaan sisälle. Isi tulee kotiin.

17.30 Syödään kanakastiketta, riisiä ja salaattia.

18 Isi ja tyttö riehuu. Jouksentelevat ja menevät piiloon, isi vetää tyttöä peiton päällä pitkin lattioita. Katsovat yhdessä Malttia ja Valttia. Järjestelen kämppää. Mietin ja suunnittelen työjuttuja.


19.00 Leikitään dubloilla. Höpsötellään, neiti liukuu liukumäkeä äidin jaloista. Isi tyhjentää tiskikoneen.
Isi ja tyttö tekee palapeliä.

19.30 Tyttö syö iltapalaksi ohrapuuroa, sämpylää ja päärynää.
Hampaiden pesu.


20.00 Leikitään junaradalla koko jengi.


20.45 Äiti ja tyttö sänkyyn lukemaan satua. Isi menee hetkeksi remppahommiin. Neiti nukahtaa äidin syliin ja äiti hipsii siivoomaan junaleikin. Laitan pyykit kuivumaan.

22.00 Syön iltapalaa ja istun sohvalla. Luen blogeja ja kirjoitan tämän.

23.30 Käyn nukkumaan.